Pelaajien valinta -raati kokoontui syyskuiseen Helsinkiin testaamaan viimeisen vuoden sisään julkaistuja suomalaisia tai suomennettuja lautapelejä.




Jos lukija selaisi Todellisuuspaon juttuarkistoa, lause “emme yleensä pidä yhteistyöpeleistä” löytyisi jossain muodossa useamman kerran. Hieman itsellemme yllätyksenä olemme viime aikoina huomanneet innostuneemme tästä meille vähälle huomiolle jääneestä lautapelien lajityypistä. Viticulture World esimerkiksi yllätti positiivisesti ja antoi roppakaupalla tekohengitystä puhkipelatulle modernille klassikolle.



Koostin listan 30 parhaasta lautapelistä, joita olen pelannut aikavälillä 1.7.2022-30.6.2023.

 


Ensimmäistä kertaa otan asiakseni julkaista Kaikkien aikojen Top-100 -lautapelin listani. Eri pelejä on vuosien saatossa tullut kokeiltua lähemmäs 1200 erilaista, eli tässä on melko kirkas kärki.



Palataan vielä hetkeksi vuoteen 2021, jotta saadaan ulos yleensä vuosittain tekemäni parhaiden pelien katsaukseni.





Listasin kolmekymmentä parasta peliä joita olen pelannut välillä 25.6.2021-30.6.2022. Mukaan karsintaan pääsivät pelit, joita olen pelannut yhteensä vähintään kahdesti, joista viimeisin kerta mainitulla ajanjaksolla.



Kaksitoistavuotias lautapeliklassikko 7 Wonders sai viime vuonna rinnalleen kevytversion nimeltä 7 Wonders Architects, josta Asmodee Nordics julkaisi tänä vuonna pohjoismaisen laitoksen. Antoine Bauza on suunnittelija sekä peruspelin että Architectsin takana. Tusinaan vuoteen niiden välillä on mahtunut myös muita saman peliperheen julkaisuja: kaksinpeli 7 Wonders Duel sekä liuta lisäosia. 7 Wonders Architects on näistä kuitenkin selvästi erilaisin, vaikka se lainaakin monia asioita isoveljeltään.



Tämän vuoden haasteeksi itselleni otin sotapeleihin tutustumisen. Ihan vaan, jotta saan jotain vaihtelua ns. europeleille. Niitä kun on pelattu todella ahkerasti monta vuotta.

Tässä juttusarjassa koitan lähestyä aihetta sotapelinyypän ja europelaajan silmin. Toivottavasti jutuista on hyötyä teille, jotka laillani olette varovaisen kiinnostuneita sotapelien genrestä. Kiitokset Eerolle, joka työnsi pelin käteeni ja vakuutti sen olevan aloittelijaystävällinen.



Vuosi 2021 on iskenyt pahasti lautapelibisnekseen. Julkaisijoita on mennyt nurin, kuljetuskulut ovat lisääntyneet valtavasti, jopa pahvista on pulaa. Kuluttajalle tämä on näkynyt pelien myöhästymisenä, huonona saatavuutena ja moni toimija on joutunut miettimään keinoja kassavirtansa pelastamiseksi kireässä tilanteessa. 



Testasimme kohta joukkorahoitukseen tulevan Lands of Galzyrin. Kotimainen suurpeli on Snowdale Designin, eli Sami Laakson & taustajoukkojen käsialaa. Jos hiekkalaatikkomainen ja syvästi tarinallinen pelaaminen kiinnostaa, Lands of Galzyr on nappivalinta.

 


Lautapeliharrastuksemme on kesällä 2021 voinut oikein mainiosti. Olemme päässeet makustelemaan kirjastolainoja (kiitos Vaski!), vanhoja tuttuja ikivihreitä, muutamaa uutta hankintaa sekä kavereiden pelejä. Koostimme parhaista tai muuten vaan kutkuttavimmista kesän aikana pelatuista peleistä hottislistan.


On keskikesän top-listauksen aika! Laitoin paremmuusjärjestykseen viimeisen vuodenkierron aikana pelaamani pelit, ajalta 26.6.2020-24.6.2021. Muutos vuoden takaiseen listaukseen on suuri, sillä koostumus on vain 40-prosenttisesti sama. Jopa top-kympin sisällä on ollut vilinää ja vilskettä.


Vaikka pörriäiset loistavat vielä poissaolollaan, Todellisuuspaossa kevät on saapunut rintoihin. Pelaaminen tapahtuu 90-prosenttisesti netissä ja siksi keväänkin kuumimmissa peleissä on joukossa useampi BoardGameArenan tuttavuus. Moni niistä on päätynyt sentään myös omaan hyllyyn ja fyysiseen pöytään. Saanko esitellä, kevään 2021 kuumottavimmat ja eniten peliaikaa meillä saaneet ludo-ihmeet!



Kuvitteellinen tarina, joka kuitenkin on täyttä totta: Arkham Horror LCG:n uutta syklipakettia on odotettu pitkään. Lopulta vakikaupalta tulee ilmoitus, että nyt sitä on saapunut. Hirveää munaravia verkkokauppaan tekemään tilausta... ja kaupan saldo tuotteelle näyttääkin jo nollaa! Pettymys on suuri. Eikö ne tajua tilata tarpeeksi, vaikka tietävät kuinka suosittu peli on kyseessä?


Antakaas kun kerron miksi suosikkipelit loppuvat kesken.

 


Pistesalaatiksi kutsutaan yleisesti peliä, jossa voittopisteitä kertyy lähes kaikesta siitä, mitä pelin aikana on tehnyt. Molly Johnson, Robert Melvin ja Shawn Stankewich leipoivat käsitteestä pelin pääjujun ja nimesivät julkaisunsa osuvasti Point Saladiksi. Vartin mittaisessa kortinvärväyksessä pelaaja päättää itse, mitä salaatin aineksia kerää ja miten ne pisteyttää.

 


Mitäpäs sitä on Todellisuuspaossa pelailtu talven mittaan, ja millaisia pelillisiä toiveita on lopputalvelle? Sen me nyt kerromme hottislistan muodossa.



Tunnustus: aloitin tämän arvostelun kirjoittamisen helmikuussa 2017. Tuolloin lähes neljä vuotta sitten tuntui, että en osaa oikein sanoa mitään uutta tästä klassikosta. Keskeneräinen juttu jäi muhimaan kansioonsa, kunnes löysin sen äskettäin. Nythän peli on taas ajankohtainen, kun uusi editio on saapunut suomeksikin markkinoille!




Kokoontumiskiellot, pelko ja turhautuminen antoivat vuodelle 2020 oman leimansa, mutta siitä huolimatta voisi puhua hyvästä pelivuodesta. Tilinpäätöksessä vedän yhteen oman vuoteni ja ripottelen joukkoon erilaisia top-listoja.


Lautapelihyllyn, siis -hyllyjen, kuratointi on ihan siellä harrastuksen ytimessä. Vuosittain tulee ja menee iso pino pelejä. Miten oli vuonna 2020?




Saimme Asmodee Nordicsilta arvosteltavaksi Infinity Gauntlet: a Love Letter Gamen. Tarjolla on selkesti erilainen peli kuin mihin näissä sarjan peleissä on totuttu. Mutta iskevätkö Marvel-teema ja yksi vastaan monta -pelitapa taisteluhansikkaan lailla?